Vaivaakohan koiraa jokin?

 

Koiran katseessa on jokin muuttunut. Se viihtyy enemmän omissa oloissaan. Agressiivisuus perheen muita koiria kohtaan on lisääntynyt. Se ei enään haluakaan lempipaikalleen nojatuoliin. Ennen yöt nukuttiin sikeästi, nyt koira vaeltelee...

Pienet muutokset koiran käytöksessä voivat kertoa kivusta. Usein siinä vaiheessa, kun omistaja huomaa koiransa olevan kipeä, se on ollut sitä jo pitkään. Ne pienet eleet jäävät helposti huomaamatta tai sitten niiden merkitystä ei ymmärretä ajatella. Moni koira peittelee kipunsa niin taitavasti, että omistaja huomaa oireilun vasta ontumisesta ta kun koira ei pääse enään kunnolla makuulta ylös.

Urheilukoirien kanssa halu tehdä esimerkiksi agilitya saattaa hämätä. Me ihmiset emme toimi viettien varassa, jolloin meidän voi olla vaikea muistaa, että vahva vietti menee melkein kaiken muun edelle. Koira, joka ei meinaa selkäkivun takia päästä makuulta ylös, voi suorittaa agilityrataa täydellä innolla tai lähteä rusakon perään kuin tykin suusta. Me ihmiset emme toimi näin, vaan hiivimme lääkekaapille, ehkä lääkäriin ja varomme tekemästä kaikkea mikä voi tuottaa kipua.

Kipu aiheuttaa koiralle myös stressiä, mikä muuttaa sen käytöstä. Jos koiran käytöksessä, tavoissa tai olemuksessa muuttuu jokin, kannattaa pysähtyä miettimään, miksi.

Kipeä koira tarvitsee eläinlääkärin apua. Jos kivun aiheuttajaa ei löydetä esimerkiksi sisäelimistä, voi syy olla tuki- ja liikuntaelimistössä. Aina ei syytä näy edes röntgenkuvissa. Tuki-ja liikuntaelimistön vaivat ovat eläinfysioterapeutin vahvuus. Tarkan fysioterapeuttisen tutkimisen avulla voidaan löytää syy pienempiinkin kipujen ja liikkeen muuttumisen aiheuttajiin. Sairas koira tulee fysioterapeutin vastaanotolle kuitenkin aina eläinlääkärin kautta.

Tarkkailkaa koirianne, älkääkä epäröikö hakea apua pienimpiinkin muutoksiin vaikka vain ilmeessä. Annetaan rakkaiden perheenjäsentemme nauttia elämästä ja liikkumisesta!!

lauma_seepia.jpg